• Maija Kopola

Ketterää voi tehdä kestävästi: Kolme syytä keskittyä palautumiseen ketterässä tekemisessä

Ketterästi työskennellessä unohtuu helposti työskentelytavan kestävyys. Fokus on yhdessä sprintissä kerrallaan tai mielessä toistuu tsemppikela "vielä tää projekti ja sitten helpottaa".


Ketterän ei ole tarkoitus olla työtapana uuvuttavaa pikakelausta! Ketterä on työtapa, jossa keskitytään asiantuntijoiden yhteistyöhön, tekemisen oikea-aikaisuuteen, jatkuvaan kehittämiseen, jatkuvaan oppimiseen ja arvonluonnin maksimointiin.


Oman kokemukseni mukaan ketterissä projekteissa on usein aikataulullisia tavoitteita, jotka voivat luoda tiimille painetta – ja sen seurauksena oma tai tiimin hyvinvointi saatetaan pistää pitkänkin projektin ajaksi hyllylle.


Jos juostaan tiimillä maratonia 100 metriä kerrallaan (täysillä tottakai) – niin lopputuloksena on uupunutta porukkaa ja harvinaisen paska fiilis. Fokus ei pysy mahdollisimman hyvässä lopputuloksessa, vaan selviytymisessä.

Ketterä tekeminen on kompleksisten ongelmien ratkaisua, johon tarvitaan aivovoimaa – ja siksi myös tiimin palautumisesta on todella tärkeää pitää huolta.


Tukemaan palautumisen kulttuuria tiimissäsi ja työpaikallasi, kokosin kolme herättelevää perustelua sille, miksi ketterässä kannattaa keskittyä myös palautumiseen:


1. Stressi tarttuu ihmisestä toiseen


Stressi tarttuu tutkitusti ihmisestä toiseen, ja tiivis vuorovaikutus lisää stressin siirtymisen todennäköisyyttä (esim. Hakanen & Perhoniemi 2012). Kun tehdään nopeasyklistä asiantuntijatyötä tiiviissä tiimissä, ilmapiirin vaikutus lopputulokseen on merkittävä. Myös tiimin vetäjän energia ja esimerkki nousee erittäin tärkeään arvoon.


Kun psykologisesta turvallisuudesta – tehokkaan tiimityön tärkeimmästä tekijästä – pidetään huolta, stressaavien tilanteiden purkamiselle tehdään tilaa ja päästään palautumaan työn kuormituksesta yhteisessä turvallisessa tilassa. Jokainen saa tuntea rehellisesti omat tunteensa ja jakaa fiiliksensä arjessa.


Kun ihminen kokee olevansa turvallisessa yhteydessä tiimiinsä ja voi olla oma itsensä, hänen voi olla helpompi myös säädellä omaa stressiään, pyytää tarvittaessa apua ja ottaa tilaa palautumiselle. Jos työntekijä kokee turvattomuutta ja riittämättömyyttä, se vahvistaa hänen stressitilaansa.


2. Selviytymistilassa ei tehdä parhaita ratkaisuja tai luoda uutta


Ketterä perustuu oikea-aikaiseen ongelmanratkaisuun. Jos ihminen on stressitilassa, aivojen ajattelevat osat ns. ohitetaan ja ihminen toimii selviytymistilasta eli tekee vain sen mitä tarvitaan selviytyäkseen tilanteesta. Tällöin ihminen ei ole luovimmillaan eikä yhteistyökykyisimmillään (mitä ketterässä juurikin tarvitaan)!


Jos ihmisellä on sopiva määrä stressiä – mutta myös aikaa palautua työpäivän aikana – hänen aivojensa kaikki osat keskustelevat sulavammin keskenään. Mieli ja keho pääsevät palautumaan työpäivän aikana.


Lue lisää: “Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta | Yle


Tästä voidaan pitää ketterässä tiimissä yhdessä huolta rakentamalla palautumisen kulttuuria (esim. asenne tauottamista kohtaan). Koen että tiimin vetäjän/fasilitoijan/valmentajan esimerkki palautumisen kulttuurin luomisessa on tärkeää, koska hän usein rytmittää tekemistä.


3. Palautumisesta huolenpito on riskinhallintaa


Jos palautumista ei tapahdu riittävästi työpäivän aikana eikä kotona – pitkittynyt stressitila voi johtaa uupumiseen – ja tiimin jäsenten muutokset ovat ketterässä tekemisessä mahdollisia riskejä.


Monimutkaista kokonaisuutta rakennettaessa tarvitaan erilaista osaamista ja mitä pidemmälle projekti etenee, sitä kompleksisempaa ymmärrystä voi olla "piilossa" asiantuntijoilla.


Henkilömuutokset voivat kuormittaa koko tiimiä, kun päivittäisen työn tekemisen ohessa perehdytetään uusia työntekijöitä. Ja uusi asiantuntija voi kokea painetta vauhdilla mukaan hyppäämisestä ja uupunut taas syyllisyyttä jaksamattomuudestaan!


Kun tiedämme mikä on pitkään jatkuneen ylikuormituksen tulos – ajatteleppa kuinka absurdia on, että palkitsemme hyviä työntekijöitä antamalla heille lisää työtä!

Kokemukseni mukaan henkilömuutokset kuormittavat ketterässä tekemisessä myös asiakasta, ja ne voivat vaikuttaa yhteistyöhön ja kumppanuuden jatkuvuuteen.


Itseohjautuvuus ei ole perustelu sysätä palautumista yksilön vastuulle


Kun ketteriä toimintatapoja liputtavissa yrityksissä on jaksamisen tai palautumisen kanssa haasteita, kuulen usein perusteluksi että "se on itseohjautuvuuden kääntöpuoli – kyllä ihmisen pitää osata itse pitää huolta itsestään".


Bullshit, sanon minä.


Palautumisen täytyy tulla osaksi yrityksen kulttuuria ja toimintatapaa, koska niin pitkään kun palautuminen ei ole osa yhteisiä käytäntöjä – ei kukaan uskalla ottaa tilaa omalle hyvinvoinnilleen.


Täyteen tupatut kalenterit, hotkaistut lounaat palaverin aikana tai jaksamisen haasteiden ulkoistaminen työterveyden hoidettavaksi eivät ainakaan siihen rohkaise.


Palautumisen kulttuuria luovat teot ovat pieniä – mutta se onko palautumiselle aidosti tilaa organisaatiossa näkyy, kuuluu ja tuntuu arjessa.

Palautumisen kulttuurin todeksi eläminen on meidän jokaisen vastuulla – ja se mielestäni näkyykin uupumisten aaltoina monissa ketterissä työyhteisöissä. Olemme erilaisia ihmisiä, mutta se ei ole ainoastaan yksilön tai modernin elämäntyylin syytä, että uuvumme nopeammin kuin koskaan.


Oikeasti tehokkuuden taustalla on turvallisuus


Jos palautumisesta ei pidetä huolta, ketterä toimintatapa ei oikeasti ole keino tehdä tehokkaammin asiantuntijatyötä. Se on vain viitekehys, jonka nimissä yritetään pusertaa ihmisistä ulos viimeisetkin mehut vielä nopeammin ja kestämättömämmin.


Kun pidetään huolta palautumisesta arjessa ja koko työyhteisössä, kunnioitetaan työntekijöiden elämää kokonaisvaltaisesti.


Jos työpäivän aikana ei ole aikaa palautumiselle, kuormitus kulkee asiantuntijan mukana kotiin. Stressi voi jalkautua myös perheen pariin ja vaikuttaa tärkeisiin ihmissuhteisiin, joilla on tärkeä merkitys ihmisen palautumiselle. Lepohermostomme kun aktivoituu olessamme turvallisessa kontaktissa toisen ihmisen kanssa (ja tämä toimii myös työpaikalla)!


Kun ihminen kokee olevansa turvassa työyhteisössään, hän tuo kaiken asiantuntemuksensa rohkeasti esiin, mistä asiantuntijatyössä syntyy arvoa kaikille osapuolille.


Voisiko siis pitkäjänteisen ketterän tekemisen tärkeimpien periaatteiden joukkoon nostaa palautumisen ja turvallisuuden?


Olisipa kiva kuulla mitä ajatuksia sinulle heräsi pohdinnastani!



–––––––––––––––––––


Maija täällä moi! Kiitos kun luet blogiani.


Valmennan ja koulutan yrityksiä sekä tiimejä ottamaan kaiken inhimillisen potentiaalin käyttöön toiminnassaan.


Saat minut näppärästi kiinni soittamalla 0407727484 tai laittamalla mailin: maija@rentomuija.fi


Lue lisää palveluistani yrityksille tästä

Verkostoidu kanssani Linkedinissä tästä



321 katselukertaa0 kommenttia